torstai 20. joulukuuta 2012

now you understand why peter pan didn't want to grow up


And i love you more than i did before.

You're leaving. And we don't play this game anymore.

I know it's hard for you 
I hate goodbyes, i hate myself for the way i feel

I've had enough, im sick of wishing.

Ja mä en osaa muuta kuin huutaa. Ja lyödä, satuttaa sua.

He is a good boy, i have to let him go.
And because i care about your feelings more than mine.

I know it's hard for you to understand, but you need someone who wont do this 
bad stuff all the time to you. 

Silloin kun kävelin siitä ovesta ulos, osa musta hajos palasiksi.

Mutta en voinut näyttää sitä sulle, et sä ois kumminkaan uskonut.

Mun sanoja.

Koska enhän mä voi tuntea mitään positiivistä. 

This is my goodbye. 

Näin on paremmin. 

Usko mua.


" Just because i let you go now, doesnt mean i wanted to "



2 kommenttia:

  1. Juu et todellakaan ole yksin sen asian kanssa! Monesti löytää kohtalokavereita kun saa jonnekin sanottua/kirjoitettua juttuja, onneks.

    Mikähä ihme siinä on kun ei osata pitää sitä suuta supussa vaikka on vaitiolovelvollisuus. Ärsyttävää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No onneksi on joku paikka minne kirjoittaa. No niimpä!

      Poista