Everything you'll never understand.

Olen hokenut täällä blogissani monta kertaa etten jaksa enää.

No, tässä yksi päivä mä en sitten  enää jaksanut.
Kirjoitin mun rakkaille ihmisille kirjeen ennenkuin ajattelin poistua tästä maailmasta.
Kuolema ei pelota minua.
En ole koskaan ennen saanut niin pahaa paniikkikohtausta kuin silloin. Joka alkoi taas kuvitellessani olevan täysin yksin, ajattelin ettei minulla ole merkitystä, olevani taas pimeydessä ihan yksin. juoksin vain niin nopeasti kotiin kun pääsin jaloistani. Mä halusin vaan jättää tän maailman tuskan taakseni ja poistua mahdollisimman raukkamaisella tavalla.

Laitoin eräälle ystävälleni viestiä jossa kerroin että kaikki loppuu nyt tähän, etten jaksa enää. Etten pysty enää kestämään tätä taakkaa hartioillani joten lähden. Ja että toivottavasti ymmärrätte joku päivä, koska ootte mulle kultaakin kalliimpaa.

Hetken  päästä mut löydettiinkin veren peitosta, meikit levinneenä, silmät turvonneena itkusta, jäähyväiskirje  vieressäni.

Näinkö todella halusin kaiken loppuvan? Viimeisenä hetkenä näkeväni elämäni rakkaimpia ihmisiä purskahtamassa itkuun. Näkiessään heidän tuskansa halusin perua koko tilanteen, en haluaisi heidän kärsivän siitä millainen olen.

Hetken mä jo tunsin elämän hiipivan  ulos ruumiistani,  katsomassa itseäni katon rajasta, näkemässä veripisaroiden tippuvan lattialle. Kunnes mut vedettiin takaisin todellisuuteen ja kiidätettiin ambulanssilla kohti sairaalaa.

what would you do if  i told you that i want to die?

Mä en vaan kestänyt sitä kaikkea tuskaa enää mun sisällä, en osannut käsitellä sitä enää.
Mä koitin pitää niin paljon huolta toisista ihmisistä, koitin olla se vahva, mutta miten voin koittaa pitää toisia ihmisiä viimeisillä voimillani pystyssä kun en osaa pitää huolta edes itsestäni.

#and who would love a girl with a scars?

Mutta itsemurha ei kai ole ratkaisu tähän, ei kai asiat näin huonosti voi olla, eihän? kysyn aina itseltäni. Ja mua pelottaa mitä tapahtuu kun seuraava paniikkikohtaus tulee. Onko ambulanssi silloin tarpeeksi nopea? Joku päivä se ei välttämättä ole jos vielä joudun yhtä ahdistuneeseen tilaan.
Mutta mun on pakko yrittää, pakko koittaa jaksaa, kaikkien mulle rakkaiden ihmisten takia.
Mä en voi tuottaa niille sitä tuskaa, mä en vaan voi. Mun äiti sanoi mulle joskus että jos sä lähdet tästä maailmasta, niin mä tuun perässä, mä en pystyis käsittelemään sitä tuskaa.

 Se ja muut rakkaat ihmiset antaa mulle hiukan voimaa pysyä täällä. 

#i hate when people make jokes about cutting or suicide. they don't know what people around them are going through.